sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Venäjä vai ruotsi?

Pakolla venäjää vai ruotsia? Vai vapaaehtoisesti oman valinnan mukaan vaikkapa espanjaa?

Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja, Pentti Hyttinen:
"Venäjän osaamisen olennainen kohentuminen toteutuu vain sitä kautta, että nuorille tarjotaan valinnanvapautta pakkoruotsin ja pakkovenäjän välillä: peruskoulun 7. luokalta alkaen niin sanotuksi B1-kieleksi tulisi voida valita joko ruotsi tai venäjä. Vaikka ruotsi ei enää kuulukaan ylioppilaskirjoitusten pakollisiin aineisiin, on sen asema Suomessa edelleen vahva ja lailla säädetty. Perustelut, jotka kenties ammoin ovat olleet hyviä, eivät enää vastaa todellisuutta ja tarpeita. Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta ruotsin kielellä ei ole sen kaltaista strategista merkitystä kuin venäjällä."

Hyttisen mukaan valtaosassa Suomen kuntia venäjä on jo nyt puhutumpi kieli kuin ruotsi. Käytännössä Kotka–Pori–Seinäjoki–Oulu-linjan itäpuolella tarvitaan päivittäin venäjän taitoa aivan tavallisissa palveluammateissa; ruotsia sitä vastoin ei käytännössä lainkaan.

Niin sanottu pakkoruotsi on Suomessa kovin merkittävässä asemassa, vaikka täysin suomea ymmärtämättömiä ruotsinkielisiä joidenkin arvioiden mukaan jopa niinkin vähän kuin joitakin tuhansia. Äidinkielenään ruotsia puhuvista kun valtaosa osaa edes välttävästi suomea.

Keskusteluissa tulee varsin monesti esiin jotain tämän tapaista:
Kumpikaan kielistä ei ole tärkeä. Paitsi pienelle vähemmistölle. Tärkeätä, on että suomalaiset osaavat englantia hyvin. Se on maailmankieli, jota tarvitsevat sekä matkailijat että liikemiehet.

Hieman samalla voisi väittää että kaikkien tulisi opiskella espanjaa, koska sitä puhutaan maailmalla todella paljon ja suomalaisille työntekijöille on kysyntää vaikkapa espanjankielisissä matkakohteissa, joissa käy paljon suomalaisia.

Mutta saadaanko pakolla haluttuja tuloksia? Vaikka lukiosta päässyt on juuri vuosia opiskellut ruotsia, saattaa ruotsin puhetaito erityisesti olla niin heikko, että sillä ei kyllä minkäänlaisissa liikeneuvotteluissa pärjäisi. Tämänkö vuoksi syydetään satoja miljoonia ruotsinkielen aseman pönkittämiseen Suomessa, jotta ainakin paperilla monet osaavat ruotsia?

Tulisiko kuitenkin vapaaehtoisuudella parempia tuloksia niille, jotka todella haluavat jotain tiettyä ainetta opiskella? Voisiko vaikkapa uskonnon vaihtaa vieraankielen opiskeluun, Suomen kilpailukyky tuskin huononisi, jos uskonnon käsittely jätettäisiin hieman vähemmälle koulussa.

Ei kommentteja: